lauantai 17. maaliskuuta 2018

The Color of Pixar

Titaaninvalkoinen, ultramariini, turkoosi, smaragdinvihreä, ecru, meripihka, okra, karamiini... Pixarin elokuvat ovat täynnä värejä ja väriloistoa sateenkaaren laidasta laitaan. Tällä kertaa esittelenkin teille tuota väriloistoa ylistävän kirjan eli "The Color of Pixar" (2017).




Kirja kuulostaa aivan mahtavalta, etenkin sellaisen korvaan joka rakastaa Pixarin color scrpitejä, mutta siltä kannalta katsottuna tämä Chronicle booksin kustantama pieni tiiliskivi on hienoinen pettymys. Syy on toki ihan omani, kun en lukenut kirjan kuvausta kunnolla. Color scriptien sijaan kirjasta löytyy nimittäin elokuva stillejä ja kuten sivujen reunoista näkee ne esitellään kaikissa sateenkaaren väreissä.




Tekstiä kirjassa ei ole nimeksikään. Alusta löytyy John Lasseterin kirjoittama puolen sivun mittainen esipuhe sekä kaksisivuinen johdanto, jonka on kirjoittanut kirjan koonnut Tia Kratter (Pixar's shader art director). Olisin mielelläni lukenut enemmänkin Kratterin ajatuksia värien käytöstä elokuvissa sillä nyt johdanto jää aika pintaraapaisuksi todella mielenkiintoisesta aiheesta.

Kirjan voi selata nopeasti läpi ja ajatella sitä hauskana kahvipöytäkirjana, joka esittelee satunnaisia kohtauksia Pixarin eri elokuvista niiden värimaailmojen mukaan. Tai sitten kuvia voi pysähtyä katsomaan ja tarkastelemaan miten värit vaikuttavat kohtauksen tunnelmaan ja miten paljon yksittäinen elokuvasta irroitettu kuva pystyy kertomaan.

Usein aukeamalle valitut kuvat myös sointuvat todella hyvin yhteen vaikka ovatkin eri elokuvista. Esimerkiksi tuossa ylhäällä Toy Story 3:sta otettu stilli, jossa nähdään ikkuna johon kajastaa valo ja toisella sivulla Monsterit Oy:sta otettu kohtaus, jossa ikkunan siluetti heijastuu huoneen oveen.

Tässä ihasteltavaksi muutama kirjan värikäs aukeama:










"The Color of Pixar" ei todellakaan ollut kirjana sellainen kuin kuvittelin, mutta pidin siitä silti yllättävän paljon. Tässä pienessä tiiliskievässä on 352 sivua, joten katseltavaa ja ihmeteltävää kyllä riittää. En tiedä miten mielenkiintoinen kirja on sellaiselle, joka ei väriteoriasta tai sommittelusta välitä, koska itselleni juuri suurinta iloa oli yksittäisten kuvien tutkiskelu ja vertailu toisiin saman värisiin kuviin.

En tiedä olisinko ostanut kirjaa, jos olisin lukenut sen esittelyn kunnolla tai googlannut miltä kirjan sisus näyttää, mutta nyt kun olen kirjaa pari viikkoa selaillut ja kuvia pohdiskellut niin olen kyllä tyytyväinen ostokseeni. Vaikka jäin kyllä vielä kaipaamaan niitä Pixarin ihania pastelleilla tehtyjä color scrpitejä, täytynee seuraavan kerran ostaa The Art of Pixar -taidekirja kun budjetissa on taas sopiva kolo kirjaostoksille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti